Joululauluja parhaimmillaan

Joululauluja parhaimmillaan

Jouluun erottamattomasti kuuluvat erilaiset joululaulut. Tämä pätee varmastikin joulunviettoon ympäri maailman, mutta laulut eivät tietenkään ole samoja ympäri pallon. Mitä ikinä ne missäkin ovat, on kyse kaikkialla kuitenkin perinteistä, vahvoista sellaisista. Uusia joululauluja ei hirveän kiivaalla tahdilla synny, ja suosituimmat edustavat useimmiten juuri iäkkäintä ja perinteisintä päätä. Miten suomalainen joululauluperinne sitten erottuu omaksi jutukseen kaikista maailmalla kuultavista joululauluista. Pohditaanpa hetki!

Elokuvista tuttu kohtaus on tietysti lapsikuoro virittämässä ääniään ihmisten ulko-ovien takana, ja pian tarjolla on heleiden äänten konsertti. Ovelta ovelle laulaminen ei ehkä suomalaisessa joulun kuvassa ole tuttu elementti, ja se onkin helppo yhdistää brittiläis-amerikkalaiseen joulun traditioon. Esimerkiksi ovilla kaikuva Deck the Halls on kuitenkin käännetty suomeksikin nimellä Kuusen kotiin tuoda saamme, joten inspiraatiota ulkomailta olisi helppo hyödyntää. Kotimainen oma perinne tuntuu olevan silti niin vahvaa, etteivät tuontisävelmät ole ottaneet tuulta alleen. Vai ovatko?

bells

No tottakai, yllättävän moni tuttu suomenkielinen joululaulu on käännös. Kulkuset, Petteri Punakuono ja Jollei jouluna ole lunta ovat kaikki maailmanlaajuisesti tunnettuja säveliä, joihin on löydetty hyvin istuvat sanat myös suomeksi. Jopa melankoliset ja ainutlaatuiset Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu ovat käännöstekstejä Topeliuksen runoista, mutta näissä kyse on tästä huolimatta aivan kotimaisesta tuotannosta. Suomalaista joululauluperinnettä voidaankin kuvata monimuotoiseksi, sillä laulujen kirjo todella kattaa suorastaan haikeat sävelet runollisin ilmauksin.

Toista laitaa edustavatkin joululaulut, joissa tahallinen ja tahaton hilpeys kieputtuvat kutkuttavaksi kimaraksi. Paras esimerkki on tietenkin Juice Leskisen Sika, joka itsessään jo suorastaan irvailee joululauluperinteelle, mutta kummasti sekin vain on päätynyt osaksi radiokanavien soittolistoja. Toisaalta viattomiksi tarkoitetut rallatukset Kun joulupukki suukon sai, joka sekin muuten on käännöslaulu, sekä Kolme yötä jouluun herättävät myös toisinaan naurun hetkiä syistä, jotka eivät ainakaan suoraan ole olleet sanoittajan mielessä. Tai mistäpä sitäkään tietää. Jälkimmäisessä hupia herättää laskutoimitus, jossa kolme yötä vaikuttaa lasketun päivää ennen laulun kertojan nykyhetkeä. Tämä ja epäselvyys ensin mainitun laulun suukottelijasta ovat päätyneet jopa maamme parhaiden stand-up-koomikoiden vitsailun aiheeksi. Molempia oivalluksia on toki puitu tiuhaan nettifoorumeilla jo vuosia, eikä kuulijalle selkeästikään ole ilmiselvää, laskiko kertoja oikein – tai ketä se äiti laulussa muiskauttaa.

Hassuimpien ja hartaimpien laulujen väliin mahtuu tietysti liuta sanoituksia, jotka perinteisyydessään eivät herätä kuin vahvaa joulumieltä. Lisäksi suomalainen jouluperinne on ottanut tietysti omakseen koko joukon juhlapyhiin kuuluvia virsiä. Niissäkin vilisee vanhoja oivaltavia käännöksiä, joita ei ehkä enää käännöksiksi tunnistakaan. Joululauluja riittää siis joka lähtöön. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että suomalaisilla on käytössään varmasti yksi maailman laajimpia joululauluvalikoimia. Traditio on värikäs, pirskahteleva ja tunnelmallinen. Eikä ihme, ovathan joululaulut olleet läsnä lapsuudesta saakka. Sävelmät ovatkin niin tuttuja, että onpa niiden päälle monenlaisia väännöksiä ja pilailusanoituksiakin aseteltu.

Miten maailman kenties rikkainta joululauluperinnettä voi vielä kehittää? Siinäpä tehtävä! Jos ovelta-ovelle laulamisen kulttuuri joskus tänne rantautuu, on laulun luikauttamiselle tarjolla yksi paikka lisää. Tämä ei välttämättä ole aivan todennäköistä, mutta jos olet rohkea ja ystäväpiirissäsi on kansainvälistä joulutunnelmaa arvostavia ihmisiä, voit huumorin varjolla kokeilla ilahduttaa heitä ryntäämällä parhaaseen pikkujouluaikaan oven taakse esiintymään. Nappaa päällesi vielä jouluneule, jolloin tilanteen hupi tulee alleviivatuksi parhaalla mahdollisella tavalla! Älä kuitenkaan viivytä visiittiäsi yön pikkutunneille, sillä kovin myöhään konsertoiminen tuskin istuu pohjoismaiseen kulttuuriimme.

Tai mitä sitä oville remuamaan: mikäli joululaulut todella saavat äänihuulesi liikkeelle, voi niistä tiettävästi nauttia myös karaokessa. Tällä säästät myös ovilla laulamisen vaatiman harjoittelun määrän. Saattaa nimittäin olla parempi jättää keikat väliin, mikäli melodia ei ole täysin hallussa ja omaan äänialaan sovitettu, mutta karaokessa ei vapaammasta tulkitsemisesta hätkähdetä. Suosittelemmekin lämpimästi karaoken täydellistä haltuunottoa. Olkoon se vuoden 2018 pikkujouluhitti (vaikka se olisi ollut sitä myös vuonna 2017, 2016 ja niin edelleen)!

Mitä joululauluihin itseensä tulee, ei kehityksen niissäkään tarvitse päättyä. Onhan kotimaisen iskelmän saralla viime vuosina laulettu muun muassa pohjoisessa asuvan mummon joulusta tuorein sävelin ja menestyksekkäästi. Mikäli harrastat musiikkia muodossa tai toisessa – tai jopa työskentelet sen parissa – älä pelkää lähteä mukaan joulumusiikin kehitykseen. Nälkäisimmät joulufanit ovat aina valmiita kuulemaan uusia tulkintoja vuoden parhaasta juhlasta, joten odotamme innolla uusia tulkintoja, sovituksia, sanoituksia ja sävellyksiä.

P.S. Jos maailma olisi valmis, löytyisi joululauluista tietysti myös hyvä kattaus suomiräppiä. Tästä täytyykin muistaa kirjoittaa joulupukille toiveena…

Edellinen artikkeli Kansainvälinen jouluneulepäivä
Seuraava artikkeli Näin jouluneuleista tuli muoti-ilmiö