Akvaviitti – pohjoismaisen joulun kesäinen herkku
Erikoiset jouluperinteet maailmalta ovat mitä mainioin inspiraatioiden lähde, kun haluat tuunata joulunviettoosi jotain uutta ja raikasta. Kaikki kommervenkit eivät ehkä istu sellaisenaan suomalaiseen tyyliin, mutta esimerkiksi pikkujoulujen ruokaryypyissä on lupa tehdä rohkeita valintoja.
Yksi parhaista lainaperinteistä löytyykin läheltä, ja nyt puhutaan norjalaisten ja tanskalaisten nauttimasta akvaviitistä! Mikäli et ole törmännyt akvaviittiin muualla kuin ruotsinlaivalla enosi snapsilasissa, on aika kaivaa mehukkaat faktat esiin. Akvaviitti on maustettua viinaa, jonka valmistetaan perunasta tai viljasta. Makua tarjoaa yleensä kumina, joka mielikuvissa yhdistetään hyvinkin vahvasti akvaviittiin.
Monella muullakin mausteella voi kuitenkin olla paikkansa akvaviitin valmistuksessa: esimerkiksi anis, kaardemumma, fenkoli, vanilja, korianteri, sitruunan kuori ja lakritsi. Viimeisimpänä mukaan mahtuu myös tilli, EU:n päätöksellä! Makua riittää, mutta suuria lupauksia sisältää myös juoman nimi: akvaviitti juontaa juurensa latinan sanoihin aqua vitae, elämän vesi.
Akvaviittia nautitaan naapurimaissa moneen makuun, mutta Suomesta poiketen sillä on hieman yllättäväkin asema joulun makuna, erityisesti Norjassa. Akvaviitit voidaankin hyvin karkeasti jakaa norjalais- ja tanskalaistyylisiin, joista jälkimmäinen on selkeästi mausteisempi, ensin mainittu taas maultaan pyöreämpi. Norjalaistyyliseen akvaviittiin liittyy myös tyypillisesti tammitynnyrissä kypsynyt väri. Vaikka reseptit näiden tyylien sisälläkin vaihtelevat laajalti, sopii akvaviitti hyvin joulupöydän rasvaisten ja suolaisten antimien kyytipojaksi. Oma lukunsa on, miten sointuvia yhdistelmiä akvaviitista on löydettävissä oluen yhteydessä nautittuna. Jo paikkansa suomalaissa joulupöydässä löytäneet erikoisoluet saavat siis tästä vanaveteensä hyvän napsun.
Paras rohkaisu uuden maun esittelemiseen joulupöydässä on kuitenkin sen tarina. Norjassa siihen liittyy täkäläisen akvaviitin suorastaan myyttinen merimatka päiväntasaajan tuolle puolen ja takaisin. Akvaviitin laivaaminen Australiaan alkoi lähes 200 vuotta sitten. Suunnitelmissa kerrotaan olleen monenlaisten pohjoismaisten vientituotteiden lanseeraaminen eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta syystä tai toisesta juuri akvaviitti jouduttiin tuomaan paluukyydissä takaisin Norjaan. Pahat kielet kertovat, ettei Australiassa osattu juomaa juurikaan tuolloin arvostaa. Niin tai näin, oli akvaviitin maku saanut merimatkalla tammitynnyreissä pyöriessään aivan uutta luonnetta ja tällaista akvaviittia vielä nykyisinkin tavoitellaan. Juuri tämä maineikas akvaviitin reitti kuvataan myös All I Want is Aquavit -neuleessamme.
Vaikka Suomessa akvaviitti ei jouluun liitykään, löytyy sille kertomisen arvoinen kohtaaminen Suomen merkkihenkilöiden historiasta. Marsalkka Mannerheimin nimeen liitetty Marskin ryyppy -juomasekoitus sisälsi nimittäin parhaan tiedon mukaan akvaviittia, monen muun aineksen lisäksi. Eikä akvaviitti Suomessa muutenkaan ole koskaan paitsioon jäänyt, onhan sille ollut Marskin aikoina ja vielä vähän myöhemmin kotimaista tuotantoakin.
Meillä akvaviitin suosio on sijoittunut paremminkin kesän juhliin, erityisesti loppukesän rapujuhliin. Tälle luontevaa selitystä voidaan etsiä yhtäläisyyksistä ruotsalaisiin juomaperinteisiin. Viimeisimpänä trendinä akvaviitti on ollut kysyttyä juhannuksen kynnyksellä. Mikään ei kuitenkaan estä kääntämästä kalenteria ja tuomasta yhtä lisämakua pöytään. Eri akvaviittien maistelusta saa hyvän pikkujouluteeman, ja vaihtoehdoista löytyy niin merellisten herkkujen kuin mehevien kinkkujen kaveriksi. Lämpöinen jouluneule päälle ja pohjoismaista pöytään! Onkos tullut kesä nyt talven keskelle?
Lisätietoa akvaviitista tarjoaa esimerkiksi Wikipedia.
